SEEL ry:n kannanotto Helsingin Sanomien 9.6.2020 julkaisemaan artikkeliin ”Aavikkokettu Nymin elämä”

admin /

Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ry on pettynyt Helsingin Sanomien 9.6.2020 julkaisemaan artikkeliin ”Aavikkokettu Nymin elämä”. Jutussa leimataan laajasti erilaisten eksoottisten eläinten harrastajia ja virheellisesti annetaan kuva, että he tukevat lähestulkoon poikkeuksetta laitonta villieläinkauppaa.

Liitto lukee eksoottiksi lemmikeiksi matelijat, sammakkoeläimet, selkärangattomat, akvaariokalat, lemmikkilinnut (kuten papukaijat ja peipot), fretit ja lemmikkisiilit sekä muut ei niin yleisesti lemmikkinä pidettävät nisäkäslajit. Eksoottisia lemmikkejä harrastavat kaiken ikäiset suomalaiset melko yleisesti ympäri maata ja SEEL haluaa muistuttaa, että suurin osa eksoottisten eläinten omistajista on vastuuntuntoisia ja eläinten hyvinvoinnista huolehtivia harrastajia, jotka ovat päätyneet lajivalintaansa huolellisen harkinnan jälkeen.

SEEL haluaa myös korostaa, että valtaosa Suomessa pidettävistä eksoottisista lemmikeistä, poislukien kalat, eivät ole luonnosta pyydettyjä vaan ovat kasvaneet useamman sukupolven ajan ihmisten lemmikkeinä jossain päin Eurooppa ja ovat tuotu Suomeen laillisesti tarvittavien asiakirjojen kera. Eksoottisia lemmikkejä kasvatetaan runsaasti myös Suomessa ja on kasvatettu jo 1990-luvulta lähtien. Nykyään eksoottisista lemmikkieläimistä on valtavasti sekä kokemusperäistä että myös tutkittua tietoa, joten eläimille osataan järjestää samalla tavalla kuin ns. tavallisemmillekin lemmikeille asianmukaiset olosuhteet sekä tukea niiden luonnollisia käyttäytymistarpeita. Samalla lailla kuin vaikkapa tietoisuus hamstereiden ja kanien tarpeista on lisääntynyt, myös tietoisuus eksoottisempien eläinten hoidosta ja käyttäytymisestä on kasvanut valtavasti vuosien aikana ja kasvaa edelleen. Suomessa on myös useita eksoottisiin eläimiin perehtyneitä eläinlääkäreitä.

Suomessa eläinten maahantuontia ja kauppaa säätelevät sekä EU:n (N:o 1143/2014) että Suomen (704/2019) vieraslajiasetukset ja CITES, eli uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora). Suomessa CITES-sopimus on toimeenpantu EU-asetuksilla (N:o 1320/2014). CITES-sopimus vaatii suurimmalle osalle esimerkiksi matelijoista ja lemmikkilinnuista alkuperätodistuksen ja yleisesti ottaen eksoottisten eläinten harrastajat ovat valveutuneita ja osaavatkin vaatia tarvittavat dokumentit lemmikin oston yhteydessä.

Helsingin Sanomien artikkelissa käsiteltyjen Suomeen vuonna 2014 tuotujen aavikkokettujen tarina on liitollemme tuttu jo viiden vuoden takaa, ja olemme jo tuolloin tutustuneet ketut Suomeen tuoneen henkilön pyynnöstä Riistakeskuksen 29.5.2015 tekemään päätökseen (2015-1-600-00161-3) kahden aavikkoketun maahantuontiluvan hylkäämisestä. Päätöksestä käy ilmi, että vuonna 2014 Suomeen tuodut aavikkoketut ovat tulleet tullin hyväksymänä maahan, ja niillä on ollut rajaa ylittäessä tarvittavat tunnistemikrosirut ja alkuperä- sekä rokotustodistukset. Vuonna 2014 ei vielä ollut voimassa EU:n eikä Suomen vieraslajiasetuksia eikä maahantuontia estänyt myöskään eläinsuojelulaki. Sen sijaan maahantuontilupaa olisi pitänyt ennen eläinten Suomeen tuloa hakea Riistakeskukselta Metsästyslain tuolloin voimassa olleen (615/1993) pykälän 42 perusteella (”Vierasperäisten lintu- tai nisäkäslajien […] maahantuonti […] ilman Suomen riistakeskuksen lupaa on kielletty.”), mutta rajalla valvova viranomainen ei ollut kiinnittänyt asiaan huomiota vaan oli päästänyt ketut Suomeen.

Toisin sanoen aavikkokettujen maahantuoja toimi virheellisesti tuodessaan vuonna 2014 eläimet Suomeen ilman Riistakeskuksen lupaa, mutta myös tulli rajaa valvovana viranomaisena teki alunperin selkeän virheen, koska ei rajatarkastuksessa edellyttänyt tuojalta maahantuontilupaa eläimille. Kuten Helsingin Sanomien artikkelistakin käy ilmi, tulli puuttui lupa-asiaan vasta reilun vuoden kuluttua kettujen Suomeen tulosta ja takavarikoi eläimet. Maahantuojan hakiessa jälkikäteen maahantuontilupaa Riistakeskukselta hakemus hylättiin tällä 29.5.2015 tehdyllä päätöksellä. Päätöksessä luvan hylkäämistä perusteltiin näin:

”Suomen ympäristökeskus toteaa metsästyslain 42 §:n mukaisena lausuntonaan, että aavikkokettu voi aiheuttaa luonnolle ja luonnonvaraiselle eläimistölle haittaa, jota ei kuitenkaan voida pitää merkittävänä. Siten lupa voitaisiin myöntää.

Ympäristöministeriö kuitenkin toteaa suhtautuvansa varauksellisesti vierasperäisten petoeläinten tuontiin ja pitämiseen lemmikkeinä. Parhaillaan valmistellaan uutta eläinsuojelulakia, jossa mahdollisesti säädetään lajeista, joita voidaan pitää lemmikkeinä.”

SEEL piti tuolloin ja pitää edelleen hämmentävänä, että vaikka lupa eläinten maahantuontiin ympäristönsuojelullisin perustein olisi ministeriön perusteluiden mukaan voitu myöntää, se kuitenkin evättiin käyttäen eräänä perusteena jotakin asiaan millään tavalla kuulumatonta seikkaa: eläinsuojelulain tuolloin ja vieläkin käynnissä olevaa uudistusta. Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ei kyseenalaista ympäristöministeriön vuonna 2015 tekemää päätöstä kokonaisuudessaan, mutta SEEL paheksuu edelleen vakavasti sitä, että viranomaisilla oli päätöstä tehdessään selkeitä ennakkoluuloja eksoottisista eläimistä, jotka johtivat päätöksenteon epäoikeudenmukaisuuteen.

Samanlaiset ennakkoluulot eksoottisia lemmikkejä kohtaan paistavat edelleen läpi Helsingin Sanomien artikkelin kirjoittajan näkökulmasta ja artikkeliin haastateltujen henkilöiden toimesta ja tämä on hyvin valitettavaa. SEEL toivookin, että julkisessa keskustelusta eksoottisista lemmikkieläimistä liitto ja sen jäsenyhdistykset otettaisiin paremmin huomioon, jolloin näkökulmat eivät jäisi liian yksipuoliseksi ja jopa harhaanjohtaviksi.

10.6.2020

Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ry

Kategoriat: SEEL

0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *